Turvaa avopuolison asema testamentilla

12. Maaliskuu 2018

Avopuolison asema poikkeaa merkittävästi aviopuolison asemasta puolison kuolintilanteessa. Ilman testamenttia avoleskellä ei ole lähtökohtaisesti mitään oikeutta ensin kuolleen avopuolison omaisuuteen.

Avopuolison asema aviopuolison asemaan verrattuna

Eloonjääneen aviopuolison asemaa puolison kuolintilanteessa on pyritty turvamaan lainsäädännössä usealla eri tavalla. Eloonjääneellä aviopuolisolla on lain mukaan muun muassa oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto, mikäli lesken omissa varoissa ei ole muuta lesken tarpeisiin sopivaa asuntoa. Lisäksi ennen ensin kuolleen puolison kuolinpesän jakamista, tulee aviopuolisoiden välillä toteuttaa avio-oikeus. Mikäli puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja ensin kuollut puoliso on leskeä varakkaampi, saa leski tasinkoa ensin kuolleen puolison kuolinpesästä. Lesken ensin kuolleelta puolisolta tasinkona avio-oikeuden nojalla saama varallisuus on leskelle verovapaata.

Avoliitossa vastaavia oikeuksia toisen omaisuuteen ei automaattisesti ole. Avopuolison asemaa on kuitenkin pyritty vahvistamaan lainsäädännössä viime vuosina. Avopuoliso voi tiettyjen kriteerien täyttyessä hakea hyvitystä kuolleen avopuolison kuolinpesästä. Lesken asema toisen puolison kuollessa on kuitenkin huomattavasti huonompi ja turvattomampi avoliitossa kuin avioliitossa. Pitkäkään avoliitto ei tuo perintöoikeutta toiselle avopuolisolle, vaikka avopari olisi lapseton. Lesken aseman turvaamiseksi sekä pitkien prosessien ja epäoikeudenmukaisten lopputulosten välttämiseksi avoliitossa on syytä tehdä testamentti avopuolison aseman turvaamiseksi.

Testamentti turvaksi verotus huomioiden

Testamentilla voidaan turvata avolesken asemaa toisen puolison kuoleman varalle. Testamentilla ei tarvitse syrjäyttää omia perillisiä, vaan sillä voidaan esimerkiksi vain turvata lesken asumisoikeus yhteisessä kodissa tai määrätä leskelle tietty rahamäärä ensin kuolleen avopuolison varoista. Näin voidaan turvata lesken asuminen ja toisaalta tarvittaessa helpottaa lesken taloudellista asemaa ensin kuolleen avopuolison kuoleman jälkeen.

Testamentin laatimisessa on syytä huomioida avolesken perintöverotuksellinen asema. Avopuoliso joutuu maksamaan perintöveroa lähtökohtaisesti toisen eli korkeamman veroluokan mukaan. Perintövero on kuitenkin ensimmäisen, matalamman veroluokan mukainen, mikäli avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai avopuolisot ovat olleet aiemmin keskenään naimisissa. Lisäksi avoleski, jolla on yhteinen lapsi ensin kuolleen avopuolison kanssa, on oikeutettu samaan puolisovähennykseen kuin avioleski. Muutoin avopuolisolla ei ole oikeutta vähennykseen. Puolisovähennykseen oikeutettu avoleski saa vähentää puolisoltaan saamastaan perinnöstä 90 000 euroa verovapaana puolisovähennyksenä. Kun otetaan huomioon jokaiselle perintöverosta vapaa määrä, eli 20 000 euroa, voi avoleski, jolla on yhteisiä lapsia ensin kuolleen avopuolison kanssa, periä kuolleelta avopuolisolta verovapaasti yhteensä alle 110 000 euroa.

Mikäli avoleski, jolla ei ole kuolleen avopuolison kanssa lapsia, perii varoja kuolleelta avopuolisoltaan testamentin nojalla, on avoleski velvollinen maksamaan perintöveroa saamastaan omaisuudesta siltä osin kuin omaisuuden arvo on 20 000 euroa tai enemmän. Hallintaoikeudesta esimerkiksi yhteiseen asuntoon avoleski ei sen sijaan joudu maksamaan perintöveroa. Avolesken asumisen yhteisessä kodissa voi siten turvata perintöverovapaasti.

Esimerkki 1 – Avoleski, jolla on yhteinen lapsi ensin kuolleen avopuolison kanssa

Avopuolisot omistavat yhdessä asunnon, jonka arvo on 209 000 euroa, ja lisäksi muuta varallisuutta. Avopuolisot tekevät testamentin, jolla ensin kuolleen avopuolison kuollessa eloonjäänyt saa ensin kuolleen puolison osuuden (eli puolet) asunnosta itselleen ja muu varallisuus jakautuu lasten kesken. Lasten lakiosia ei loukata testamentilla.

Tällöin eloonjääneen avopuolison perintöosuus on 104 500 euroa (eli puolet asunnon arvosta). Koska avopuolisoilla on yhteinen lapsi, kuuluu hän ensimmäiseen veroluokkaan ja hänellä on oikeus puolisovähennykseen. Kun avolesken perintöosuudesta tehdään ensin 90 000 euron puolisovähennys ja sen jälkeen otetaan vielä huomioon, että jokainen voi periä alle 20 000 euroa verovapaasti, ei avoleski maksa perinnöstään lainkaan perintöveroa. Veroseuraamukset ovat 0 euroa.

Esimerkki 2 – Avoleski, jolla ei ole yhteisiä lapsia kuolleen avopuolison kanssa

Avopuolisot omistavat yhdessä asunnon, jonka arvo on 209 000 euroa, ja lisäksi muuta varallisuutta. Avopuolisot tekevät testamentin, jolla ensin kuolleen avopuolison kuollessa eloonjäänyt saa ensin kuolleen puolison osuuden (eli puolet) asunnosta itselleen ja muu varallisuus jakautuu avopuolison lasten kesken. Lasten lakiosia ei loukata testamentilla.

Tällöin eloonjääneen avopuolison perintöosuus on 104 500 euroa (eli puolet asunnon arvosta). Koska avopuolisoilla ei ole yhteisiä lapsia, kuuluu avopuoliso toiseen perintöveroluokkaan eikä avoleskellä ole oikeutta puolisovähennykseen. Näin ollen avolesken veroseuraamukset ovat 23 225 euroa.

Esimerkit osoittavat, kuinka paljon vallitsevat elinolosuhteet vaikuttavat toimenpiteiden verotehokkuuteen ja toimivuuteen. Toimenpiteitä suunnitellessa ja testamenttia laadittaessa onkin syytä kääntyä asiantuntijan puoleen. Esimerkissä 2 testamentti olisi verotehokkuuden näkökulmasta järkevää laatia siten, että leskelle pidätettäisiin ainoastaan käyttö- ja hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen kotiin. Lisäksi avoleskelle voisi testamentata varoja alle 20 000 euroa. Tällöin avolesken perintöveroseuraamukset olisivat 0 euroa. Näin turvattaisiin avolesken asuminen ja toisaalta myös hänen taloudellista asemaa ilman, että avoleskelle syntyy perintöveroseuraamuksia.

Kartoita tilanteesi – räätälöimme ratkaisun

Erilaisia vaihtoehtoja avolesken aseman turvaamiseksi on lukuisia. Vaihtoehtojen toimivuuteen ja tehokkuuteen vaikuttaa kuitenkin moni asia. Kartoita tilanteesi asiantuntijoidemme ja lakimiestemme avulla, niin räätälöimme juuri sinun tarpeidesi mukaisen ratkaisun. Autamme sinua muutoinkin kokonaisvaltaisesti varallisuutesi perintösuunnitteluun liittyvissä asioissa. Kysy lisää asiantuntijoiltamme.