Keskinäinen testamentti ja lesken hallintaoikeus

11. Syyskuu 2018

Kesäkuun uutiskirjeessä julkaistu artikkeli perinnöstä luopumisesta herätti runsaasti keskustelua. Elokuussa tarjosimme vinkkejä perintösuunnitteluun. Tällä kertaa paneudumme hallintaoikeuden pidättämiseen, jolla voi saada merkittäviä veroetuja perinnönsaajille. Hallintaoikeuden ongelmat ja riskit on kuitenkin syytä ottaa huomioon testamenttia laadittaessa.

Testamenttiin perustuva hallintaoikeus

Hallintaoikeutta pidätetään perinteisesti avio- tai avopuolisoiden keskinäisissä testamenteissa. Yleensä tällaisen puolisoiden keskinäisen testamentin yhtenä päätavoitteena on lesken aseman turvaaminen verotehokkaasti. Hyvin usein se tapahtuu siten, että leskelle pidätetään elinikäinen hallintaoikeus kaikkeen ensin kuolleen omaisuuteen. Tässä tilanteessa omistusoikeus ensin kuolleen puolison omaisuuteen siirtyy lapsille, mutta omaisuus jää kuitenkin lesken hallintaan ja käyttöön. Leski ei maksa hallintaoikeudestaan perintöveroa ja leskelle pidätetty hallintaoikeus laskee toisaalta perillisten perintöveroseuraamuksia. Ensin kuolleen puolison perilliset ovat velvollisia suorittamaan perintöveroa omistusoikeuden siirtymisen johdosta.

Testamentissa leskelle ulotettu elinikäinen hallintaoikeus kaikkeen ensin kuolleen puolison omaisuuteen voi tuoda myös odottamattomia ongelmia. Välittömät ongelmat koostuvat erityisesti perintöveron maksamiseen liittyvistä vaikeuksista. Mikäli leski saa testamentin perusteella elinikäisen hallintaoikeuden kaikkeen ensin kuolleen puolison omaisuuteen, ei kuolinpesästä voida jakaa varoja ilman lesken suostumusta ja osittaista luopumista hallintaoikeudesta . Mikäli leski ei erikseen luovu osasta hallintaoikeuttaan, ei kuolinpesästä voida jakaa varoja edes perillisten perintöveroseuraamuksia varten. Ensin kuolleen puolison kuolinpesä jää tällöin jakamatta. Perintöverot tulevat kuitenkin perillisten maksettaviksi riippumatta siitä, jaetaanko kuolinpesää vai ei. Jos perilliset eivät saa pesästä varoja perintöverojen maksuun, voi tämä aiheuttaa jopa maksuongelmia perillisille. Perintöverojen maksuun liittyvät seikat on hyvä tiedostaa testamenttia laadittaessa.

Leskelle pidätetyn elinikäisen hallintaoikeuden vaikutukset pidemmällä aikavälillä on myös syytä tunnistaa. Leskelle eliniäksi pidätetty hallintaoikeus voi vaikuttaa esimerkiksi lesken pitkäaikaishoidonmaksuihin, mikäli leski joutuu pitkäaikaishoitoon. Tällöin hallintaoikeuden alaisen omaisuuden tuotto on leskelle tuloa, joka voi nostaa lesken hoitomaksuja. Tuoton ei välttämättä tarvitse olla toteutunutta tuottoa, vaan hallintaoikeuden alaiselle omaisuudelle voidaan laskea myös laskennallinen tuotto. Laskentaperusteet vaihtelevat kunnittain. Esimerkiksi metsälle voidaan laskea vuosittainen laskennallinen tuotto, vaikka puukauppoja ei tehtäisi eikä metsästä siten muodostuisi konkreettista tuloa. Pitkäaikaishoidon maksuihin kunta voi ottaa tarvittaessa jopa 85 % hoidettavan henkilön tuloista, mukaan lukien laskennalliset tuotot.

Myös hallintaoikeuden alaisen omaisuuden hoitaminen voi käydä leskelle raskaaksi iän karttuessa. Omaisuuden ylläpidosta ja realisoinnista voi syntyä haasteita myös jälkeläisille. Lesken hallintaoikeuden takia omaisuutta ei voi myydä ilman lesken suostumusta. Mikäli leski ei ole enää oikeustoimikelpoinen, voi omaisuuden ylläpito ja myynti monimutkaistua. Esimerkiksi kesämökin myyntiin tarvitaan holhousviranomaisen eli maistraatin lupa, jos leski on oikeustoimikelvoton.

Muita tapoja pidättää hallintaoikeus ja turvata lesken asemaa

Hallintaoikeus voidaan pidättää määräajaksi. Testamenttiin kirjataan esimerkiksi leskelle tietty määräaika, jolloin hallintaoikeus on voimassa. Esimerkiksi kesämökin osalta voidaan määrittää, että leskellä on käyttö- ja hallintaoikeus ensin kuolleen puolison omistamaan kesämökkiin siihen saakka, kunnes leski täyttää 85 vuotta. Näin lesken hallintaoikeus päättyy viimeistään lesken täyttäessä 85 vuotta. Lisäksi hallintaoikeuden ehdoksi voidaan asettaa myös tietyt edellytykset, joiden vallitessa leskellä on hallintaoikeus omaisuuteen. Mikäli testamentintekijät kantavat huolta perillisten perintöveroseuraamuksista, mutta haluavat omaisuuden valtaosin lesken hallintaan ensin kuolleen puolison kuoleman jälkeen, voidaan testamentilla usein ratkaista molemmat tahtotilat. Testamentilla voidaan esimerkiksi osoittaa perillisille varoja perintöverojen maksamista varten ja jättää loppuosa ensin kuolleen puolison omaisuudesta lesken hallintaan.

Lesken aseman turvaamiseksi on käytössä myös muita keinoja kuin hallintaoikeuden pidättäminen. Leski voi saada jo avio-oikeutensa nojalla ensin kuolleelta puolisolta niin sanottuna tasinkona omaisuuttaa siten, ettei lesken asemaa tarvitse muutoin turvata. Lesken avio-oikeuden nojalla saama tasinko on hänelle verovapaata. Lisäksi lesken asemaa voidaan turvata testamentilla aviopuolisoiden ja tietyissä tapauksissa avopuolisoidenkin kohdalla verovapaasti aina 109 999 euroon saakka. Tämä tapahtuu hyödyntämällä niin sanottua puolisovähennystä, joka on tällä hetkellä 90 000 euroa, ja jokaiselle perintöverosta vapaata määrää, joka on alle 20 000 euroa.

Asiantuntija avuksi

Testamenttia laadittaessa tulee aina kunnioittaa testamentintekijöiden tahtoa. Elite Alfred Bergin asiantuntijat ja lakimiehet osaavat kertoa erilaisista vaihtoehdoista testamentintekijöiden tavoitteiden ja tahdon toteuttamiseksi. Laadimme tavoitteidesi ja tahtosi mukaisen testamentin keskustelemalla avoimesti erilaisten vaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista. Kokonaisvaltaisen perintösuunnittelun avulla turvaat niin puolisosi kuin perillistesi aseman elämän muutostilanteissa.

 


Teemu Pieviläinen
Johtava lakimies
Elite Laki Oy

 

Lue myös:
Perintösuunnittelu alentaa perillistesi perintöverorasitusta
Perinnöstä luopuminen verosuunnittelun välineenä